Runo

Elämästä, elämisestä. Rakkaudesta.

11.2.06

Miljoona kertaa melkein suutelin Sinua. Melkein.
Miljoona kertaa hukuin silmiisi.
Miljoona kertaa sydämeni särkyi. Miljoona kertaa.

En saa Sinua mielestäni, en sydämestäni.
Rakastan Sinua, haluan Sinua. En saa.
Olen maassa kuin leija tyynellä. Rikki. Särkynyt.

Mietin sanojani, sanojasi. Sanomisia.
Mietin.
Kerran jo luulin. Erehdyin.
Silti kuuntelen, olen paikalla. Sinä olet tärkein.
Rakkaani.

Olen ystävä. Vain.
Tahdon enemmän.
Miljoona kertaa melkein vaadin. Melkein.
Niin kaunis, niin herkkä. Sinä.

Tahdon.
Mahdotonta.
Edes kerran? Edes melkein?
Kunpa. Jospa. Entä jos?
Ei.

Kohtalo on julma.
Pääni räjähtää, sydämeen sattuu. Sinä.
Ystävyys. Ei riitä.
Rakkaus. En saa.

Miksi?

19 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

wonderful poem!! just like made for me..

14.2.2006 klo 21.11  
Anonymous Anonyymi said...

Aika hieno!!

11.3.2006 klo 1.01  
Anonymous Anonyymi said...

todella hieno. keep up the great work

15.5.2006 klo 18.27  
Anonymous Anonyymi said...

kuka olet? uskomattomoman hienoja kirjoituksia sinulla.. vau..eksyin sivuillesi ja jäin sanattomaksi..upeaa työtä.

17.8.2006 klo 0.17  
Anonymous Anonyymi said...

Todella kaunis ja koskettava runo. Pitkin kehoa kulki väreitä sitä lukiessa. Koskettaa jotain syvää.

23.9.2006 klo 13.37  
Anonymous Anonyymi said...

Tunnen samoin erastä kohtaan.. Ihana runo..

28.9.2006 klo 17.38  
Anonymous Anonyymi said...

Ihanaihanaihana! Aivan upea.. alkoi jopa itkettämään kun luin.. TODELLA kaunis!!!

3.10.2006 klo 17.53  
Anonymous Anonyymi said...

joo tosi kaunis...just tällä hetkellä samat ajatukset tai ollu jo pidemmän aikaa erästä ihanaa kohtaan...

27.11.2006 klo 17.12  
Anonymous Anonyymi said...

Kunnioitan toki tunne-elämääsi ja tahtoa puida sanoiksi asioita, jotka koskettavat. Pakko on silti sanoa, että nämä runot eivät missään tapauksessa ole hyviä runoja. Saattaisit ehkä haluta harkita proosallisemman tyylin käyttöä (jossa on edelleen mahdollisuus lyyriseen kuvailuun) runon sijaan. Jos kuitenkin runoja teet, voisit kliseepaketin sijaan kokeilla rytmittää tekstin niin, että rivi johtaa selvästi toiseen, ei pelkästään emootiotasolla vaan myös muodoltaan, pyrkiä kokonaisuuteen eikä pelkästään katkelmallisiin litanioihin, esim. näin:

Miksi
sydämeen sattuu,
räjähtää pää -
julma kohtalo: sinä?

Ystävyys ei riitä,
rakkauta en saa.
Miksi?

Näin saisit aikaan syklisen muodon, jolla kuvaat ikuisen kysymyksen luonnetta.

Älä ota itseesi, vaan vaarin :)

5.1.2007 klo 3.43  
Anonymous Anonyymi said...

Kyllä on todella hieno ja härkänen meininki, ei voi muuta sanoa.

31.1.2007 klo 19.02  
Anonymous Anonyymi said...

Yhdyn edellistä edelliseen puhujaan - minusta on hienoa että runoja kirjoitetaan mahdollisimman paljon ja aina kun siltä tuntuu. Nämä runot ovat toki vähän kliseisiä ja kömpelöitä, mutta liekö tuo pääasia. Et kai kokoelmaa ole julkaisemassakaan. Siis älä turhaan ota onkeesi, vaan jatka kirjoittamista niin kauan kuin se on hauskaa ;-)

12.2.2007 klo 17.27  
Anonymous Anonyymi said...

mulla on just toi tunne, ja se on niin hienosti kirjotettu tähän. todella hienosti.

6.6.2007 klo 23.51  
Anonymous Anonyymi said...

Tuttu tunne.
Ehkä runosi on hieman yksinkertainen, mutta ainakin sen idea näkyy. Pidin töksähtelevästä rakenteesta.
Itse en saa tuota selkeästi esiin. (ehkä koska en halua kirjoittaa rakkausrunoa)
Sai siis hymyilemään surullisesti. Tähän oli kiva törmätä. Kiitos.

28.10.2007 klo 21.30  
Anonymous Anonyymi said...

Woaah, todella hyvä! ;oo Lisää. :-) <2

23.3.2008 klo 20.57  
Blogger Dmitry Vyskubov said...

Tykkäsin eniten kohdasta:
"Kerran jo luulin. Erehdyin."

8.5.2008 klo 19.44  
Anonymous Anonyymi said...

Ihana, sanahelinää, kivuliasta ja kaunista..

10.6.2008 klo 21.21  
Anonymous Anonyymi said...

Todella hieno! Samaistuminen helppoa samoja tunteita läpikäyneenä. Hyvin olet onnistunut kuvaamaan tunnetilaa :)

15.10.2008 klo 9.27  
Anonymous Anonyymi said...

Todella hieno runo!! Töksähtelevä? Kyllä. Klisheinen? Ehkä.. Aito? Aidoin!

19.3.2009 klo 22.47  
Anonymous Anonyymi said...

tämä on aivan mahtava! kosketti minua syvältä ja tuntui omakohtaiselta tilanteelta. täytyy sanoa että upeaa voimakas tunteista kuvausta ja käsinkosketeltavan tuskaista rakkautta. hienoa työtä :)

4.5.2009 klo 17.25  

Lähetä kommentti

<< Home